Juutalaiskysymys

Ajatus siitä, että juutalaiset olisivat rotu, on syntynyt kipparikulttuureissa, joissa juutalaiset koetaan joksikin, mikä täytyy jotenkin päihittää, jotta kipparit voisivat kokea olevansa jotain erikoista. Rehellisellä kilpailulla se ei toimi, joten täytyy sitten käyttää muita keinoja, ja rotuopit tulevat kippareilta luonnostaan, koska he eivät edusta kehityksen terävintä kärkeä, mutta ovat kuitenkin syntyneet kokemaan olevansa jotain tärkeää ja elämään omissa maailmoissaan.

He voivat keksiä satuja, joissa heillä on pitkä ja ihmeellinen historia ja ne kansat, joilla sellainen on oikeasti, ovat synnynnäisesti heitä huonompia. Näiden puheisiin ei voi luottaa ollenkaan, koska kateutta herättävä historia ei saa olla totta ja kaiken kyvykkyyteen viittaavan täytyy olla teeskentelyä.

Kippari elää muutenkin käänteismaailmassa, jossa korostuu suuruuskuvitelmissa elämisen merkitys, joten rotuopit sulautuvat saumattomaksi osaksi maailmankuvaa ja niistä voidaan keskustella muiden kippareiden kanssa, jolloin ne saadaan vaikuttamaan tieteeltä. Ruotsalainen tutkija yrittää keksiä, miksi suomalaiset ovat ali-ihmisiä, ja suomalainen tutkija yrittää keksiä, miksi ruotsalaiset ovat ali-ihmisiä, ja keskinäisen vuorovaikutuksen takia he kykenevät ylläpitämään sellaista kuvitelmaa, että he ovat oikeasti tutkimassa jotain ja että rotuopeissa on järkeä, vaikka joistakin yksityiskohdista ollaankin eri mieltä.

Kippareiden mielenmaisemat ovat tällaiset siksi, että he ovat kehittyneet miettimään, onko yksilöstä hyötyä muilla vai pitäisikö hänestä hankkiutua eroon. Liian vanhat tai sairaat ihmiset ja ylimääräiset lapset on joko hylätty jonnekin kuolemaan tai tapettu itse, ja suhtautuminen valistuksen ajalla levinneeseen ajattelutapaa, jonka mukaan kaikista pitäisi yrittää huolehtia, on vihamielinen, koska se on pois muilta.

Hoitolaitokset pyrkivät olemaan pahamaineisia paikkoja, koska ne ovat ylimääräinen menoerä. Asiakkaita kohdellaan usein huonosti ja niistä levitellään hurjia huhuja, koska ne eivät kuulu kippareiden maailmaan. Hyödyllisen ihmisen hoitaminen kuntoon sairaalassa vielä hyväksytään, mutta turhat ihmiset mielellään hylättäisiin jonnekin, missä heitä hoidettaisiin mahdollisimman halvalla ja asiaan kuuluvalla halveksunnalla, kunnes päästäisiin eroon kaikesta siitä, mikä estää hävittämästä nämä.

Hoitolaitosten rahoitusta leikataan sitä enemmän, mitä enemmän kansaa kuunnellaan näissä asioissa. Kipparimallisen tasavallan ensimmäisiä suuria voittoja olikin se, että Ranskassa heikompiosaiset jätettiin heitteille, ja se pyrkii kehittymään sellaiseen muotoon, että heikot yksilöt voidaan tappaa, jotta heistä päästään varmasti eroon.

Kyse ei ole ilkeydestä, sillä kippari pystyy hyväksymään sen, että hänet lopetetaan jos hänestä tulee hyödytön. Eutanasiaa pidetään inhimillisenä tapana huolehtia heikoista yksilöistä, vaikka suurin osa kippareita saavuttaa viimeistään vanhuudessa sen tilanteen, jossa olisi aika ottaa myrkkyruiske.

Näihin asioihin eri tavalla suhtautuvat vähemmistöt ovat itse osittain syyllisiä siihen, että niitä vainotaan ajoittain, sillä ne vaarantavat kippareiden luontaisen elämäntavan. Ei niiden olisi mikään pakko yrittää tehdä raakalaisista sivistyneitä, varsinkaan kun siitä ei mitään kuitenkaan tule.

Yhteisölle taakaksi käynyt kippari kokee aikansa päättyneen ja tietää, että muut haluaisivat hänen kuolevan, joten ulkopuolisesta vaikuttaa helposti siltä, että ilmassa on jokin epämääräinen ulkoa tuleva uhka, vaikka ne, jotka pitäisi tapaa, ovat samanlaisia. Tilanne on vain sellainen, että heistä on tullut ylimääräisiä joko siksi, että toimintakyky on mennyt tai he ovat päässeet kykyihinsä nähden liian tärkeisiin asemiin.

Päättäjän tietää ymmärtäneen rajallisuutensa ainakin jossain määrin siitä, että hän on näkevinään laumoittain mörköjä, jotka haluavat tappaa hänet, vaikka hän onkin suojatussa asemassa. Järjestäytynyt yhteiskunta on vihollinen, koska se on kippareille liian vieras ilmiö ja ja pakottaa heidät osallistumaan heikkojen elättämiseen, joten on vain hyödyksi, että päättäjät ovat kyvyttömiä, koska sitä nopeammin siitä päästään eroon.

Vastenmieliset päättäjät on tarkoitus tappaa kerralla, jotta koko valtiosta päästään eroon, ja siihen ajautuminen on niin hidas prosessi, että jokainen halukas ehtii varmasti lähteä pakoon hyvissä ajoin.

Typerä päättäjä vain tietää, että hänen pitäisi oikeastaan kuolla, ja tietoisuuden kanssa on niin stressaavaa elää, että hänestä tulee vainoharhainen.

Eri tavalla ajattelevat vähemmistöt ovat kippareiden luontaisia vihollisia, koska ne pyrkivät pitämään huolta omistaan, mikä ei ollenkaan sovi kippareille, joiden mielestä kaikkien tulisi kuulua heidän hyötynäkökohta-ajattelunsa piiriin. Kaikki, minkä vähemmistö pitää itsellään, on pois kippareilta, ja kipparit ovat huonoja tuottamaan mitään, epäoikeudenmukaisuuden tunne on sitä suurempi, mitä kehittyneemmästä vähemmistöstä on kyse.

Ainoastaan mustalaisien kanssa on savutettu tilanne, jonka vähemmistö ymmärtää, koska näistä on yleensä ottaen hienoa olla sellaisia kuin minä kipparit heidät haluat nähdä. Kippareille tilanne ei ole yhtä selvä, sillä mustalaisien mielestä he ovat niin epärehellisiä, että heitä on helppo huijata, ja vaikka se toimii käytännössä, kippari yrittää kuitenkin olla korkean moraalin standardi, jolla on varaa päättää, onko joku muu niin hyödyllinen hänelle, että tämän voidaan antaa elää.

Kaukaa tullut salskea elintasopakolainen sen sijaan ei ymmärrä, millaiseen ansaan hän on astunut, sillä kipparit ovat hänelle mielin kielin vain niin kauan, kuin he voivat kuvitella, että hänestä on heille hyötyä, ja sen jälkeen hän on yhteisön vihollinen, jolla ei ole mitään syytä olla elossa.

Muiden paremmuudesta yritetään päästä eroon varsin kömpelösti kääntämällä asetelma nurinkuriseksi, mistä syystä juutalaisille on rotuopeissa varattu äärimmäisen epäluotettavuuden rooli. Kaupankäynnissä korostuu rehellisyyden merkitys, koska alalla harhailee helpon rahan toivossa huijareitakin ja suuri osa näistä on kippareita, joita kiinnostaa aina löytää mahdollisuus vetää välistä. Asetelma täytyy saada käännettyä nurin niskoin ja kipparimaissa vallitsee voimakas konsensus siitä, että juutalaiset pankkiirit ovat tavattoman epärehellisiä, koska jotenkin täytyy selittää se, että pankkitoiminta ei sovi lainkaan kippareiden taipumuksille. Ensin kaatuvat liikepankit ja sitten aletaan miettiä, kuinka keskuspankista saataisiin ulos ilmaista rahaa.

Juutalaisien pankkiirien syyllistäminen kippareiden omista talousromahduksista ei ole näille antisemitismiä vaan sen voi yhdistää luontevasti myös antisemitismin vastustamiseen, sillä rotuajattelu ja suuruuskuvitelmat ovat niin keskeinen osa ajattelutapaa, ettei niistä pääse eroon.

Luotettavaksi tiedetty kauppias menestyy ihan vain sillä, ettei petä ja osaa varoa tulemasta petetyksi. Muinaisina aikoina rehellisyyden merkitys korostui, koska matkanteko vei aikaa. Ei vain kannattanut järjestää aina tilannetta, jossa kumpikin osapuoli luovutti omat kauppatavaransa yhtä aikaa.

Kauppiaat luonnollisesti tarvitsivat ihmisiä, jotka osasivat tehdä hyviä tuotteita, ja näin luotettavuus sekoittui muihin hyödyllisiin kykyihin.

Juutalaisien uskonnon mukaan on kertynyt muitakin aineksia, mistä nykyinen Israel on oiva todiste, mutta juutalaiset ovat kuitenkin menestynein kansanosa, koska heillä on eniten taipumusta tehdä kunnolla se, mitä ollaankaan tekemässä.

Kipparit taas ovat petollisia, joten he asennoituvat kaupankäyntiinkin eri tavalla. Tuotteita kehutaan häpeilemättömästi, mutta laadun sijaan kehittyvät tuotevertailut ja kuluttajien oikeudet, koska kauppiaisiin ei kannata luottaa. Saksa on näissä asioissa pisimmälle kehittynyt maa, mutta silti siellä on vaikeaa valmistaa jotain, mikä vastaisi kauppiaiden puheita saksalaisesta laadusta.

Sinne keskittyi aikoinaan osaamista siksi, että siellä oli runsaasti kivihiiltä teollisuuden käyttöön, mutta saksalaisien käsitys osaamisesta on sellainen, että osaaminen joutui lähtemään muualle.

Kippari ei pysty käsittämään tilannetta, jossa maassa on osaamista, koska talous on hänelle järvi, josta hänen on saatava kalastella. Se kuuluu jotenkin hänelle ja hänellä on täysi syy olla siitä niin ylpeä, että se joutuu lopulta lähtemään pakoon. Ensin nousee hirvittävä itsekehu, koska omat apajat ovat paremmat kuin muilla, ja sen perässä nousevat muut kippareiden huonot piirteet, jotka eivät ole omiaan luomaan liiketoiminnan kannalta edullista ympäristöä. Valtiokin lakkaa helposti olemasta kun kipparit innostuvat tyydyttämään pätemisen tarvettaan tosissaan.

Ennen natseja Sveitsi tunnettiin maana, jossa jäljiteltiin saksalaisia kelloja, mutta natsien jälkeen Saksan entinen kelloteollisuus oli jotakuinkin kokonaan siellä, koska saksalaiset tuhosivat sen tarvitsemat olosuhteet ja saksalaisen on helppo kotiutua Sveitsin saksankielisille alueille. Ei vain kannata tehdä kelloja maassa, josta ei ajatella muualla mitään hyvää.

Saksalaisen järjellä ajateltuna sveitsiläiset varastivat hänen käkikellonsa, vaikka se ei ole koskaan kuulunut saksalaisille millään tavalla. Aikoinaan pienet piirit valmistivat niitä Saksassa, mutta nykyisin aidot käkikellot tehdään Sveitsissä, koska alan alkuperäisin osaaminen muutti sinne turvaan todelliselta saksalaiselta osaamiselta, jonka takia Saksassa valmistetuille käkikelloille ei enää ollut kysyntää.

Samoin paljon muuta niin sanottua saksalaista osaamista muutti muualle siksi, että saksalaisilla on hirvittävä tarve potea ylpeyden syntiä, mutta varsin rajalliset kyvyt pohtia sellaisia asioita kuin että kuka oikeasti osaa mitäkin. Kyse on vain siitä, että saksalaisella täytyy olla oikeus olla täynnä itseään.

Juutalainen lähestymistapa näihin asioihin on niin erilainen, ettei saksalainen edes ymmärrä kuinka se toimii, koska ajatus siitä, että tekisi työt kunnolla, on pohjimmiltaan täysin vieras.

Sotiminen on aina ollut saksalaisille rakas harrastus ja he ovat olevinaan siinä eteviä, mutta käytännössä Saksa on hävitetty moneen kertaan, koska se on vain roolileikkiä. He eivät oikein tiedä, milloin kannattaa aloittaa tai milloin kannattaa lopettaa, ja pahimmillaan tilanne on silloin kun he sotivat keskenään, koska silloin mikään osapuolista ei osaa sotia. Kaikki ovat olevinaan hirveän sotilaallisia ja rintamalinja liikkuu holtittomasti edestakaisin hävittäen kaiken moneen kertaan, kunnes sotilaat käyvät liian vähiin.

Kyse on venekunnan kunniasta ja se keskittyy miettimään, kuinka paljon jäseniään sillä on vara uhrata, eivätkä sellaiset asiat kuin valtion säilyminen jaksa kiinnostaa. Kunhan on joku, jota voi pitää kansan johtajana, niin sen pitäisi riittää.

Juutalaiset ovat näissä asioissa lähempänä arabeja ja vasta Israelin perustamisen jälkeen hekin ovat paljastuneet sotaisiksi, koska tällainen leppoisampi tapa sotia tempaa heidätkin mukaansa. Saksalaiset eivät pitäneet heistä ensimmäisen maailmansodan jälkeen siksi, että heiltä puuttuu röhellysvaihde, joka panee kasvattamaan sodan suuremmaksi kuin mihin kalusto riittää ja viemään isänmaan puolesta uhrautumisen niin pitkälle, ettei siinä ole enää mitään järkeä.

Stalingradin taistelua on kohdeltu juutalaisien tekemässä viihteessä varsin lempeästi, koska siitä puuttui juutalainen näkökulma. Saksalaiset etenivät sinne saakka varmoina voitosta, vaikka vihollinen jätti heille vetäytyessään aseita ja ammuksia siksi, ettei heillä itsellään ollut niitä lähimainkaan riittävästi, ja paikan päällä yli kolmenkymmenen asteen pakkasista selviydyttiin metamfetamiinilla, koska mukana ei ollut kunnollisia talvivaatteita.

Jos juutalaiset olisi otettu mukaan sinne, taistelua kuvattaisiin viihteessä vähintään keskitysleirien kaltaiseksi helvetiksi, koska sellainen ei sovi ollenkaan heille, ja sen takia heitä ei otettukaan mukaan. Edellinen sota oli ollut huono, koska siihen oli liittynyt liikaa järjen käyttöä, joten tällaiset heikommat ainekset haluttiin pois asioita sotkemasta ja lopputulos kippareiden mielestä oli varsin hieno. Varsinkin Stalingradin taistelussa oli sitä jotain, mistä myytit on tehty.

katyusha-rocket-595x390.jpg
1,6 – 2 miljoonaa kuollutta on todella paljon ja todella paljon kuolleita on todella komeaa, joten Stalingradin taistelu on kippareiden suurimpia saavutuksia. Mitään järkeä siitä ei tarvitse löytyä, koska kunnon lihamylly on saavutus sinänsä.

Pohjimmiltaan saksalaiset yrittivät kouluttaa juutalaisista keskitysleireillä saksalaisia, koska niillä ei tapahtunut oikeastaan mitään, mihin saksalaiset itsekin eivät olisi olleet valmiita. Pienestäkin rikkomuksesta saattoi saada kuolemanrangaistuksen, niin kuin armeijassakin, ja jotkut joutuivat kuolemaan koekaniineina siksi, että saataisiin tietoa, jolla voitaisiin pitää muita myöhemmin elossa, kuten armeijassakin. Tarpeettomien ihmisien tuhoaminen taas oli lähinnä pilottihanke, josta saatuja oppeja oli tarkoitus soveltaa myöhemmin koko väestöön, koska saksalaiset eivät kokenet tarvitsevansa liian vanhoja tai sairaita ihmisiä.

Juutalaisilla on vain niin voimakas taipumus olla eri mieltä asioita, etteivät he ole onnistuneet käsittämään sitä, mistä saksalaisuudessa todella on kyse. Kinastelu on heille omissa piireissään voimavara, joka johtaa ymmärryksen syvenemiseen, mutta kun he ovat tekemisissä tällaisen käytännöllisesti katsoen vieraan elämänmuodon kanssa, se johtaa siihen, että muut yritetään saada keskustelemisen keinoin muuttumaan samanlaisiksi kuin juutalaiset, mikä ei tietenkään toimi käytännössä ollenkaan.

Kipparit on saatu kovan kansainvälisen painostuksen avulla oppimaa, että natsien eutanasiaohjelma oli pahuutta, mutta se on johtanut vain siihen, että jos vastustaa natseja, niin sitten saa kaipailla eutanasiaohjelmaakin, ja sama koskee kaikkea muutakin pahuutta, mitä natsit harrastivat. Kun vastustaa natseja, saa haaveilla vaikka rotuhygieniaohjelmasta, ja natseista on kehittynyt samanlainen kaikkialla vaaniva epämääräinen uhka kuin juutalaiset olivat natseille. Siihen voi kuulua kuka tahansa, josta ei pidetä, joten sen avulla voidaan rakennella rotujen välistä hierarkiaa, jota ilman kipparit eivät voi elää. Jopa juutalaisien vainoaminen on hyväksyttävää kun osaa jotenkin rinnastaa Israelin Natsi-Saksaan.

Retoriikka on muuttunut, mutta kipparit ovat pysyneet ennallaan.

Ulkopuolien ylipäätään on helpointa ymmärtää kippareiden historiaa siten, että oletetaan, että näitä on jotenkin pidetty sivistymättöminä, joten juutalaisien laajat kontaktit muihin kansoihin eivät ole tässä asiassa lainkaan avuksi, koska muutkaan eivät ole käsittäneet, että kipparit yksinkertaisesti nauttivat röheltämisestä ja sen takia heille tapahtuu aina välillä kummallisia asioita.

Lähi-idässä juutalaisien on hyvä toteuttaa itseään, koska siellä ei ole liian vieraita kansoja vaan kaikki ovat aika riitaisia eivätkä ketkään tee ihan mitä mieleen juolahtaa. Missään ei olla sitä mieltä, että vanhat ja sairaat ihmiset pitäisi hävittää, koska heidän elättämisensä on muilta pois.

Kippareille se on paikka, joka pannaan järjestykseen sitten kun heillä on valta yli koko maailman, koska siellä ei osata edes sotia kunnolla, mutta näiden tapa sotia on sellainen, ettei uhosta tarvitse hirveästi ottaa stressiä siellä asti. Valloitussota kaatuisi viimeistään siihen, ettei kukaan olisi ottanut huomioon viidenkymmenen asteen helteitä, joista ei selvitäkään ihmepillereillä.

*

Tuotanto on saksalaisille lähinnä jotain, mitä teollisuus tekee silloin kun asevarustelu ei ole käynnissä, joten senkin laatu voi olla etupäässä itsekehua, koska se ei tärkeimmilläänkään tuota kuin rekvisiittaa sotaan lähteville teatteriseurueille.

Natsien rotuopit johtivat tilanteeseen, jossa ihmisyydestä riisuttu juutalainen orjatyövoima ruokittiin kolmesti päivässä siinä vaiheessa kun herrakansaa kuoli joukoittain nälkään ja kulkutauteihin, koska aseteollisuus tarvitsi työvoimaa, joka teki työt kunnolla, eikä mitään juutalaisia parempaa ollut saatavilla. Huolimatta kaikesta siitä, mitä saksalaiset tekivät päästäkseen eroon kadehtimistaan ihmisistä, nämä saivat kuitenkin totutun asemansa, sillä itseään kehuvan saksalaisen arvo ei todellisuudessa ole kovinkaan suuri vaan nämä asiat määräytyvät aina lopulta osaamisen mukaan.

Tämä oli saksalaisen laadun kohokohta. Sodan muut osapuolet ihailivat saksalaisien aseiden laatua, sillä vaikkeivät ne ehkä olleet suunnittelun puolesta kaikkein parhaita, ne olivat kuitenkin parhaiten valmistettuja. Sodassa kuolleiden saksalaisien merkitystä

Sen jälkeen saksalaiset ovat yrittäneet päästä samaan vierastyövoiman avulla ja tulosten vaihtelevuus viittaa siihen, että saksalaiset tarvitsevat Hitlerin kaltaisen asiakkaan, jolle ei uskalla myydä ihan mitä tahansa. Muuten on jossain vaiheessa ihan pakko pettää asiakkaat, vaikka se merkitsisikin sitä, että halvasta Skodasta tulee luotettavampi kuin omista laatuautoista.

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s